DILI, STLTIMORLESTE.com – Centro Nacional Chega (CNC) halo sensibilizasaun kona-ba historia pasadu ba estudantes husi Eskola Sekundariu Jeral FINANTIL.
Ofisial Edukasaaun no Formasaun iha CNC, Matias dos Santos hatete, objetivu prinsipal husi atividades ida nee oinsa maka sensibiliza joven estudantes sira konaba saida maka konflitu no saida maka violasaun direitu umanus, liu-liu CNC fokus ba historia pasadu nian, importante pratila ba alin estudantes sira, tanba sira joven, sira bele hatene. Sira neebe moris depois TL ukun rasik aan, barak seidauk hatene konaba saida maka akontese iha pasadu.
“Hanesan ita boot sira hatene konflitu bai-bain ema atribui ba joven maka sala, joven mak sai autor ba konflitu. Neemak ita hakarak mai fahe informasaun ba sira, saida maka akontese iha tempu ida uluk ho ida agora. Uluk joven sira naran boot, luta ba ita nian independensia ,uluk joven sira unidus tanba luta ba ita nian independensia too ita ukun aan, maibe joven ida agora, ita bele dehan, era ida digital, era ida neebe mundu teknilojia, entaun dala ruma ita bele hanoin katak, sira presiza leno aan ba kotuk,”dehan Matias ba jornalista iha ESJ FINANTIL Aimutin, Kuarta (27/08/2025).
Nia akresenta, joven sira agora presiza leno aan ba kotuk katak, saida mak joven sira uluk halo ona iha pasadu, tanba nee ohin mai fahe hanoin ruma konaba saida maka akontese iha pasadu, no joven sira agora bele banati. Joven sira barak liu mak hanoin konflitu iha nee no iha nee ba, la hatene kestaun ida oinsa, maibe ida nee instituisaun sira nian responsabilidade kontinua sensibiliza ba joven sira, para bele evita husi konflitu neebe akontese iha komunidade no eskola sira.
Nia hatutan, CNC halo sensibilizasaun nee ba komunidade sira iha Postu no Munisipiu. Ida nee laos foin mak hahu, ba tinan ida nee halo ba eskola 10. Ohin hahu uluk iha Eskola Finantil, aban sei iha ESJ no 5 de Maio Becora, bainrua no bain tolu sei iha ESJ no 4 de Setembru no Eskola Nobel da Paz, nomos eskola 10 de Dezembru. Hahu uluk iha eskola sekundariu no universidade sira.
Nunee mos Xefi Departamentu Prevensaun Violensia Bazea ba Jeneiru, Carla Maria Valente dehan, hahu husi profesores no inan aman sira iha uma mak sai moral ida baziku teb-tebes, neebe hahu husi inan aman iha uma laran maka foin bele ba iha eskola nomos ba iha liur.
“Ita hanesan ema manorin, ami sempre tau ou halo nafatin sosializasaun informasaun ba labarik no professor sira atu hatene katak, ita hamutuk loke ita nian aan, halo mos konsiĆ©nsia ba ita nian aan, tanba saida labarik labele muda ninia aan, ita mos buka haklean ida nee, ita hamutuk ho professor, laos deit iha Dili laran, maibe ba iha Munisipiu,”nia esplika.
Nia dehan, igualidade jeneiru mos sempre koalia hatoo oinsa iha dalan atu bele buka solusaun neebe diak.
(jac)







