DILI, STLTIMORLESTE.com – Prezidente Republika (PR), Jose Ramos Horta husu joven sira kontinua estuda, hodi kontribui ba dezenvolvimentu iha rai laran.
Tanba tuir Xefe Estadu foinsae sira Timor Leste laos deit lider ba aban bainrua nia, maibe foinsae mak ajente mudansa iha loron ohin, no Dalan diak liu atu fo ondra ba sira neebe husik ona mundu, no kontinua harii nasaun neebe sira mehi, tanba nee mai serbisu hamutuk hodi harii Timor Leste ida neebe prosperu pasifiku no progresivu, tanba nee joven sira presiza estuda, estuda, estuda, tanba nasaun iha joven sira neebe estuda nee nia liman.
“Ba kedas santa kruz, mai liu iha nee, parabens ba Ministru Juventude Desportu, autoridade Munisipiu, organizasaun Munisipiu neebe halo inisiativa ida nee nee hanesan fo resposta ohin joven sira nia, tanba nee ita boot sira haree saida mak bele halo ba imi estudante joven sira kondisaun diak ka ladiak iha eskola iha uma laiha alternativa tenke estuda,” Xefe Estadu hatoo kestaun nee liu husi diskursu iha iha Suku Aiserimou, Munisipiu Aileu Villa bainhira selebarsaun loron Nasional Juventude ba Dala-20 no noron Masakre Santa Krus ba dala 34, iha Suku Aiserimou, Munisipiu Aileu, Kuarta (12/11/2025).
Xefe Estadu konta, iha 1974 sira bee hahu indepedensia hasoru difikuldade oin oin kondisaun menus liu maibe brani ho fiar boot hatudu dalan ba povu, maski hasoru dezafiu oin oin esperensia laiha mehi deit no esperensia organizasaun mos laiha, no esperensia mobilizaun laiha maibe mai deit ho fiar.
Tempu luta inan aman sira luta iha kladestina, Armada, tempu neeba lahan lahemu hahan neebe diak, no sira iha koinesmentu neebe naton, maibe sira hatudu sira nia brani, hodi lori rai nee ba hetan ukun rasik aan, hodi loron Liberdade ona joven sira iha fasilidade oin oin, tanba nee husu estuda makaas no buka hasae koinesementu liu husi buka imformasaun iha internet nunee hasae kapasidade futuru kontribui ba dezenvolvimentu Timor Leste nia.
“Depois sira neebe kaer luta armada, depois liu tiha luta kladestina, ida neebe kaer luta armada, luta kladestina, iha tempu neeba lahan lahemu hahan neebe diak maibe dada ita too 1999 too referendum liu tiha simu todan lori estadu iha 2002 ba oin laiha esperensia tanba estadu foin mak mosu, labun iha estudu no balun laiha, maibe dada mai too ohin loron 2025, ohin deklarasaun nee temi konaba edukasaun,” dehan PR, Horta.
Eis Ministru Negosiu Estranjeiru no Kooperasaun iha Primeiru Governu Konstitusional nee hatutan, hahu 2002 Timor ukun doutoramenus menus maibe iha 2025 iha doutoramentu 210 doutoradu, mestradu, rihun ida atus hitu. 2002 Doutor medisina hira? 19, ohin rihun ida atus haat, iha espesialista no doutor seluk tan.
Dezempregu aas tebes iha Timor maibe Prezidente Republikua halao peskiza rasik tanba iha tinan hira nia laran estuda dadus neebe husi Google estatistika rua ka tolu dezempregu iha Timor menud husi 2% maibe dadus balun hatete liu oituan nee mai husi la.hamutuk 2% ital.
Jornalista: Emerenciana Pinto
Editora: Carme Ximenes







