DILI, STLTIMORLESTE.com – Padre Richardo Pasang, SVD hatete, selebrasaun Domingu Ramos, igreja husu ema hotu atu refleta profunda mensajen Jesus nian sai instrumentu Mizerikordia.
Dehan Pdre Richardo liu husi nia omilia iha Domingu Ramos tuir Is. 50 : 4 – 7; Flp 2 : 6 – 11 Mat 26 : 14 – 27 : 66 Ohin loron, dia 13 de Abril 2025, selebra Domingu de Ramos. Selebrasaun ohin, lori ema tinan rihun rua liu ba, wainhira Jesus, Grande Mestre tama iha Jerusalem. Iha tradisaun Judeu sira nian, liurai neebe mai tenke simu ho alegria hasae palma iha liman no sai festa boot. Judeu sira hanaran festa loron nee mak Selebrasaun Domingu Ramos.
Jesus Kristu mai iha mundu nuudar Liurai, tan nee.judeu sira simu Nia ho ksolok hodi dehan Nai, too ona sidade Santu, labarik Hebreu sira haklaken moris hias. Sira lori ramos iha liman, hananu hosana leten Aas ba Judeu sira hananu hodi hasae ramos iha liman.
Padre dehan, situasaun alegria iha selebrasaun ida nee hodi hatudu katak ema Judeu sira hotu, ita sarani hotu hein ho fuan no laran ksolok no hein ho saudades Nai Jesus Kristu nia prezensa nuudar Messias verdadeiru. Ema hotu neebe hola parte iha selebrasaun ida nee nuudar kristaun, serteza iha saudades no alegria atu hasoru Jesus Kristu nuudar Mesias. Hanesan ema barak hein no simu Jesus iha portaun santa Jerusalem, ema hotu mos loke portaun kurasaun santa idak-idak atu Jesus Kristu bele tama no moris iha fuan no halo sai Nia palasiu domin.
“Liu husi leituras santa ohin loron, Igreja husu ita atu reflete profunda mensajen Jesus nian ohin loron atu sai instrumentu Mizerikordia” Nai nian ou ho liafuan Bahasa Keledai Tunggangan Yesus. Klaru tebes, evanjelhu ohin loron hatoo mai ita katak Jesus Kristu hili sae kuda burro sai transporte ou instrumentu tama iha sidade Jerusalem. Kuda burro sai simbolu Nia-An rasik no mos mensajen ba ita hotu nuudar instrumentu hodi haklaken Nia diak tomak ba ita nia maluk sira. Hanesan kuda burro fo aan tomak ba Jesus Kristu atu sae, Jesus Kristu konvida ita hotu atu haklaken nafatin Nia nuudar liurai no Mesias ba ema hotu no mos lori ema hotu ba Jesus Kristu,” katak Padre.
Padre dehan, Liafuan ‘Keledai Tunggangan Yesus’ iha kontestu leituras ohin loron signifika katak hotu-hotu sai instrumentu no distribuidor, bensaun Maromak nian ba ema tomak liu husi Nia liafuan sira, liu husi nia hanoin sira, liu husi ema nia atitude no hahalok moris loron-loron.
“Karik, mosu perguntas iha ita nia fuan oinsa sai instumentu ou distribuidor grasa Maromak nian? Primeira Leitura no Segunda leitura fo resposta ba ita. Primeira Leitura, Profeta Isaias esplika klaru mai ita katak iha instrumentu/sentidu ida importante iha ita aan mak IBUN NO TILUN. Nai Maromak liu husi profeta Isaias husu ita bele uza ita nia ibun didiak atu koalia buat ruma ba maluk sira, uza ita nia ibun atu motiva ema seluk no mos uza ita nia ibun atu haforte ema seluk no reza ba ema seluk. Keta uza ita nia ibun so deit koalia aat ema seluk, tanba Jesus Kristu hakarak atu ita uza ita nia ibun sai instrumentu grasa ba ema seluk nia moris. Profeta Isaias dehan: Nai Maromak haraik tulun atu hau koalia nuudar eskolante ida, hodi hatene tulun ho liafuan ida, ema sira iha susar laran.” dehan Padre.
Bibi Atan kreda katolika dehan, uza ibun ba buat diak sira, keta uza ibun ba buat aat sira. Hanesan Judeus sira uza sira nia ibun hodi hananu Hosana David Nia Oan, mos uza ibun fo espiritu, motivasaun ba ema sira iha susar laran hanesan profeta Isaias.
“Profeta Isaias mos husu atu ita uza didiak ita nia tilun sai instrumentu ba grasa Maromak nian. Nai husu ita atu uza ita nia tilun hodi rona buat diak husi Maromak no husi ema seluk. Labele koalia barak demais maibe nonok atu rona Maromak nia lian husi ema seluk. Profeta Isaias dehan Nai Maromak loke hau nia tilun, hau la sees, hau la hakiduk. Dadersan, Nia loke hau nia tilun atu rona hanesan eskolante sira rona. Rona hanesan eskolante sira rona katak rona ho fuan tomak, rona ho domin no atensaun,” dehan Pe.
Pe dehan Sekuandu, uza didiak ibun no tilun, sai ‘instrumentu no distribuidor’ bensaun Maromak nian iha moris lor-loron. Liafuan sira neebe sai husi ibun, tenke sai bensaun katak fo ksolok ba ema laos halo ema seluk laran kanek tan nia liafuan sira. Nai husi atu sai ‘kuda burro’ neebe matenek iha liafuan no haraik-an hodi rona ema seluk nia lian.
Wainhira ita sai instrumentu ou distribuidor ba Grasa Maromak nian ita lao tuir Jesus nia ain fatin nebe mai iha mundu atu servi no oferese Nia Aan tomak ba salvasaun ita ema no mundu tomak. Kona-ba ida nee, Saun Paulo hateten iha Segunda Leitura Jesus Kristo maski Maromak los, Nia la hatudu Nia ilas nudar Maromak, maibe Nia haraik-An nuda ratan hodi mosu mai nudar mane los. Nuudar mane los, Nia haraik-An iu atan, wainhira Nia halo tuir deit too mate hodi mate iha Kruz,” katak Pe.
Padre dehan Husi liafuan hirak nee, hatene spiritualidade sakrifisiu Jesus nian. Nia entrega Nia Aan tomak, terus too mate iha Kruz ba ema hotu nia salvasaun. Jesus husu atu ho espiritu sakrifisiu Jesus nian, servi ema seluk ho fuan tomak tanba Jesus Kristu servi ona ema hotu.
(eme)