Inspetores no Auditor 24 Partisipa Formasaun

Ministru Edukasaun Interinu, Domingos Lopes Lemos. (Foto: Media ME)

DILI, STLTIMORLESTE.com – Inspetores Eskolar 12 no Auditor 12 partisipa iha formasaun durante loron tolu nia laran.

Hatete ba jornalista sira, Ministru Edukasaun Interinu, Domingos Lopes Lemos iha Hotel Novo Turizmu Bidau, Tersa nee (08/07/2025).

“Normalmente ohin ita halao formasaun ba inspetor, tanba nee ohin inspetor jeral ho ME hamutuk ho inspetor sira, liu-liu iha Munisipiu Dili halo formasaun ba sira durante loron tolu nian laran. Ksolok boot mai hau hodi hamriik iha ita boot sira nia oin ohin, atu reprezenta Ministériu Edukasaun hodi loke ofisialmente eventu importante ida ne’e: “Introdusaun prosesu Inspesaun Rutina uza mekanizmu ICT ba Gabinete Inspecção Geral (IG-ME) no Gabinete Superintendente Munisípiu Dili. Primeiru, hau hakarak hatoo hau nia agradesimentu ba konvite no oportunidade ho ita ida nee. Inisiativa ida nee hatudu komitmentu no vizaun klaru husi Inspesaun Jeral atu lori mudansa pozitivu ba sistema edukasaun iha Timor Leste,” nia deklara.

ME Interinu nee hatutan, Inspesaun hanesan pilar fundamental ida ba sistema edukasaun neebe kualidade. Liu husi inspesaun bele garante katak eskola sira implementa hela kurríkulu ho diak, jere rekursu ho efisiente, no kria ambiente neebe seguru no favoravel ba oan sira atu aprende. Inspesaun laos deit atu buka sala, maibe atu identifika dezafiu, fahe pratika diak, no fó apoiu nesesariu ba eskola sira hodi hadia sira nia dezempenhu.

“Iha era dijital ohin loron, ita labele husik hela teknolojia ba kotuk. Uza Mekanizmu Teknolojia Informasaun no Komunikasaun (TIK) iha prosesu inspesaun la’ós tan luxu ida, maibe nesesidade ida. Ho sistema foun ida ne’e, ita espera katak prosesu inspesaun sei sai efisiente liu prosesu rekolha dadus no relatóriu sei lais liu, hamenus tempu no servisu manual. Presiza liu hamenus erru umanu iha prosesu transkrisaun dadus, hodi garante informasaun neebe ita hetan loos no bele vertrou. Transparenti Liu: Fó asesu ba dadus iha tempu neebe besik real ba desizaun nain sira, hodi kria sistema neebe nakloke no responsavel. Bazeia ba Dadus: Desizaun no polítika sira iha futuru sei bazeia ba evidénsia no análize dadus ne’ebé konkretu, laós deit ba observasaun jeral,” nia haktuir.

Nia dehan, inisiativa ida nee mos hanesan investimentu ida ba dezenvolvimentu kapasidade rekursu umanu iha Ministériu Edukasaun. Inspetor no administrador sira sei hetan abilidade dijitál foun neebe esensial tebes ba servisu iha sékulu 21.

“Hau hakarak enkoraja ita boot sira hotu, liu-liu ba inspetór no superintendente sira, atu aproveita didiak oportunidade ida nee. Aprende ho laran, husu pergunta no fahe ita boot sira nia esperiensia. Ita boot sira mak ajente mudansa iha terrenu. Susesu husi implementasaun sistema foun ida ne’e depende makaas ba ita boot sira nia partisipasaun ativa no komitmentu. Ministériu Edukasaun sei kontinua fo apoiu tomak ba Inspesaun Jeral no ba ita boot sira hotu iha prosesu tranzisaun ida ne’e. Ami fiar katak, ho kolaborasaun metin entre parte hotu-hotu, ita bele lori ita nia sistema edukasaun ba nivel neebe aas liu tan,” nia komenta.

Nunee mos Rodolfu Henrique Aparicio nuudar sub Inspetor Nasional dehan, pilotajen Dili uluk lai, hotu tiha mak fulan Agostu ba leten sei haree ba iha munisipiu seluk, total sentru 37 Inspetores, nee iha teritoriu TL, maibe Dili nian ba ohin loron nee hamutuk 24, Inspetor eskolar 12 no auditor 12.

(jac)

Share it :

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *