KSTL Konsidera Trabalhador TL Sei iha Diskriminasaun Nia Laran

Konfederasaun Sindikatu Timor Leste (KSTL) realiza marsa iha ambitu selebrasaun loron mundial trabalhador 01 Maiu 2025. (Foto: STL/EST 2)

DILI, STLTIMORLESTE.com – Konfederasaun Sindikatu Timor Leste (KSTL) realiza marsa iha ambitu selebrasaun loron mundial trabalhador 01 Maiu 2025, marsa nee hahu husi Bemori too iha eis Kaza Europeia oin hodi ezije ba Governu kona-ba direitu trabalhador sira nian.

Loron 01 Maiu hanesan loron importante ba trabalhador mundial hodi luta ba idak-idak nia futuru hahu husi uma laran too sosiedade, iha loron hanesan trabalhador Timoroan hamutuk ho organizasaun no sosiedade sivil sira partisipa iha marsa refere atu ezije sira nia direitu neebe dignu.

Visi Prezidente KSTL, Serafico Soares hatete, marsa ida nee hodi selebra loron 01 Maiu hodi selebra trabalhador sira nia loron, kuaze iha mundu hotu-hotu selebra loron ida nee, hodi koalia sai sira nia ezijénsia durante nee sira hasoru.

“Marsa ida nee kuaze selebrasaun ba 01 Maiu neebe laos iha Timor deit maibe iha mundu internasional hotu-hotu selebra para koalia sai sira nia direitu neebe trabalhador sira hasoru, tanba trabalhador sira iha Timor Leste hasoru injustisa neebe kuaze loron-loron sira hasoru, tanba ida nee hanesan loron importante ba trabalhador sira tun estrada atu ezije no halo esteitmentu politika ba ukun nain sira, ida nee hanesan faz parte deit ba trabalhador sira,” dehan Visi Prezidente KSTL, Serafico Soares ba jornalista sira iha Eis Kaza Europeia oin, Kinta nee (01/05/2025).

Nia hatutan, trabalhador Timoroan kontinua hetan diskriminasaun, tanba lei Timor nia fo livre ba investor atu diskrimina sira.

“Tinan ida nee ita hakarak atu espresa sai sentimentu trabalhador sira nia neebe mak durante nee hetan diskriminasaun, hetan diskriminasaun tanba ita nia lei, ita nia Governu sira nee mak fo dalan ba Kompanhia sira, investor sira hodi diskrimina ita nia trabalhador sira,” dehan nia.

Nia hatete, kada tinan sira sempre ezije Governu maibe rezultadu laiha tanba seidauk iha lei, reprezentante trabalhador ida mak iha Parlamentu Nasional.

“Durante tinan2002 too 2023 reprezentante politika trabalhador sira laiha sistema, ita laiha Parlamentu, ida nee mak ita kontinua ezije iha liur deit, tanba ida nee mak KSTL hanesan organizasaun politika laos atu defende deit trabalhador, KSTL hanesan organizasaun sentral para atu halo politika, ida nee mak ami nia prinsipiu importante,” dehan nia.

Nia haktuir, iha tinan 2019 sira hahu ona halo peskiza atu hasae salariu minimu husi US$ 115 ba US$ 150 hodi ba diskute iha Konselhu Nasional do trabalhu no sira lori ba iha MCAE no MCAE mak ba aprezenta iha Konselhu Ministru, maibe husi parte Konselhu Ministru rejeita tiha iha loron 09/04/2024.

“Iha tinan 2019 ita halo peskiza ida, peskiza neebe mak ita halo hamutuk ho KSTL hamutuk ho CCITL hanesan organizasaun ba trabalhador sira no Governu parseiru tri partida neebe mak ami halo peskiza iha tinan 2019 katak salariu baziku neebe mak fo moris dignu ba ita, maibe depois de iha diskusaun entre empregador ho trabalhador KSTL ho CCITL ami mai ho egrimentu ida bele hasae salariu minimu too iha US$ 150, maibe politiku nain sira laran dodok tebes sira rejeita fila fali ita nia salariu minimu nee iha dia 09 de Abril 2024,” nia konta.

Husi Janeiru too agora KSTL rejista kazu hamutuk 38 no 35 konsege rezolve ona, trabalhador hetan fila-fali sira nia direitu barak liu mak problema loja.

Hatan ba preokupasaun hirak nee, Visi Primeiru Ministru, Mariano Assanami Sabino hatete, nia parte hakarak rona aspirasaun selebrasaun loron mundial nia atu luta ba direitu trabalhador nia, tanba ohin loron mundu iha mudansa nee impaktu husi trabalhador sira.

“Bainhira kuandu imi lao, hau rona hau hakarak mai hasoru imi, atu rona imi nia aspirasaun sira, atu rona imi nia hanoin, imi nia ideia no imi nia luta ba imi nia direitu duni, direitu neebe mak imi iha, mai mos atu deklara katak obra sira neebe mak ohin mundu nee muda mai husi trabalhador, situasaun sira neebe mundu muda nee mai husi trabalhador,” dehan Visi PM ba jornalista sira iha eis Kaza Europeia oin.

Nia afirma, husi Konselhu Ministru mos diskute ona kona-ba salariu minimu no kontinua hein prosesu husi parte sektorais sira kona-ba rezultadu.

“Karik imi iha ona petisaun ruma, imi bele aruma nafatin, aruma didiak hodi fo para hau Visi Primeiru Ministru, hau nia odamatan nakloke nafatin ba imi para atu haree saida mak imi nia direitu iha duni ona Sekretariu Estadu SEFOPE hatama ona ba Konselhu Ministru ami debate duni ona kona-ba oinsá hasae salariu, maibe husi Ministeriu Sektorais sira mak sei fo tempu para atu haree laos dehan la diskute ona lae, sei iha para atu diskute nafatin,” nia konklui.

Lidia de Jesus hatete, husu ba Governu atu tau matan ba trabalhador sira neebe mak seidauk hetan justisa lo-loos ba sira nia direitu iha rai ida nee.

“Hau husu ba Governu atu tau matan mos mai ami povu ida nee atinji hetan justisa, ami nia empregador sira dehan imi lei la iha entaun kompanhia fo US$ 130 ba ami sira dehan nee liu ona, tanba tuir lei US$ 115, maibe agora ami hakilar ba hakilar, iha tinan kotuk ami koalia iha BJ oin Maun Assanami rasik koalia dehan tinan oin nia sae nia haree ba ida nee, maibe ida nee hanesan kanta ida saugati monu ba rai.

(EST 2)

Share it :

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *