DILI, STLTIMORLESTE.com – Ministru Asuntu Kombatente Libertasaun Nasional (MACLN), Gil da Costa Monteiro ‘Oan Soru’ halao abertura bolsu estudu 2025 ba kombatente no martir sira nia oan kandidatura hamutuk 1300 pesoas ho fundus ba bolsu estudu neebe mak prepapra ho total osan montante US$ 1.127.750. Iha okaziaun nee Ministru anunsiu ba publiku katak MACLN simu reklamasaun no kontestasaun ba lista editais neebe publika ona hamutuk 35.617.
Liu husi konferensia Imprensa, Ministru Asuntu Kombatentes Libertasaun Nasional (MACLN) Gil da Costa Monteiro ‘Oan Soru’ iha Salaun Tres de Marsu Maubai, Comoro, Dili, Tersa (18/03/2025).
“Ohin ami hakarak aproveita oportunidade ida nee hodi anunsiu ba publiku, relasiona ho formasaun no anunsiu neebe maka ohin neebe ohin ita hahu husi dader san too agora no fo sai ba publiku katak, atividades neebe maka ohin hahu iha nee, iha atividades 2 mak hanesan formasaun no preparasaun ba bolsu estudu ninian, neebe sei abertura iha loron 24 fulan Marsu tinan 2025 no remata iha loron 22 fulan Abril tinan 2025,” dehan Ministru Asuntu Kombatente Libertasaun Nasional (MACLN) Gil da Costa Monteiro ‘Oan Soru’ liu husi konferensia imprensa.
Nia dehan, atividades ida nee, sei halao iha munisipu hotu-hotu inklui Rejiaun Administrativa Espesial Oecusse-Ambeno (RAEOA).
“Ami atu informa katak, bolseiru nee total 1.300, kada munisipiu 100, atribui ba kombatente no martir nia oan sira, tuir regras anterior neebe maka iha. Bolsu estudu nee mai husi nivel Ensino Baziku, Pre-Sekundaria, Sekundariu no Universidade no iha rai liur ho total ema nain 65 no kada munisipiu ba ema estranjeiru ema nain 5, maibe ida nee fo prioridade liu ba ema neebe eskola iha ensino superior ka Universidade ho diploma lisensiatura, la kontinua tan ba mestradu no doutoramentu, ida nee lei maka regula, neebe kuandu kontinua tan, buka osan rasik ou liu husi dalan seluk,” Ministru Oan Soru afirma.
Nia haktuir tan katak, ba ensino superior neebe eskola iha universidade rai laran, ema 650, kada munisipiu ema nain 50, ba ensino sekundariu hamutuk 325, kada munisipiu ema nain 25 no ba Ensino Bazika 65 kada Munisipiu ema nain 5, ba eskola Pre-Sekundaria 195 kada munisipiu 15.
Diretor Diresaun Nasional Pensaun no Subvensaun, Manuel Araujo dos Santos sei orienta ninia tekniku sira ba hamutuk ho Kombatente Libertasaun Nasional (CLN) iha Munisipiu ba hamutuk ho Sekretariu Ezekutivu sira, sira hotu sei halo serbisu hahu iha loron 24 Marsu 2025 no sei remata iha 22 Abril 2025.
Koalia kona ba preparasaun ba segundu rejistu neebe maka foin dadauk sai hela iha Kontestasaun no reklamasaun, lamentasaun no komunikadu da imprensa oi-oin, ba sira neebe maka dadus loos ona no la iha reklamasaun no kontestasaun, sira bele hatama sira nia dokumentus sira neebe maka hasai resivu, sei anunsiu iha CLN Munisipiu idak-idak, sei hahu iha loron 1 Fulan Abril 2025 no sei remata iha loron 1 fulan Junhu 2025. Nia bele hatama rekerementu husi neebe deit, maibe importante nia tenke hatama Rekerimentu iha CLN Munisipiu sira, tanba ema balu partisipa iha fatin balu no nia hela fatin iha fatin seluk.
“Atensaun ba prazu, reklamasaun, kontentasaun ba segundu Rejistu ba kombatente no martir editadus, ema balun konfia katak ninia dadus nee loos ona, maibe kuandu nia hatama ninia rekerimentus mai CLN maibe iha seluk hatene hela ninia pasadu halo protestu, entaun ninia ninia dadus nee, sei pasa pendenti, ida nee atensaun, tanba ita labele hanoin fiar aan dokumentus loos no subar tiha sala sira hotu-hotu dehan loos ona, maibe keta haluha mos ema mos hatene hela ita nia salah sira, kontentasoens no reklamsaun hasoru ita, mai iha nee hodi dehan sira baze de dadus maka hodi pending ga hapara, nee lae, kuandu nia mai, ami sei hatudu, reklamasaun ida nee hasoru ita boot, tanba nee ita boot nia dadus nee pendenti, nee sei akontese duni,” Ministru afirma.
Nia dehan, ema neebe maka hetan direitu bolsu estudu nee, tuir artigu 23 hateten ona katak nia rekunhesidu, aprovadu, balidadu no difinitivu, iha direitu atu hetan bolsu estudu nee tuir lei haruka.
Hahu loron 18 fulan Marsu tinan 2025 halao atividades iha nee, hakarak fo sai ba povu tomak iha nasaun Timor Leste (TL) katak, horseik halao reuniaun ho Administrasaun CLN tomak iha Salaun Tres de Marsu Maubai Comoro Dili, hodi anunsia extensaun ba prazu fulan ida tan ba reklamasaun sira hotu-hotu, tanba lamentasaun no reklamasaun.
“Ami extende tan fulan id aba reklamasaun no kontestasaun, aproveita mos primeiru Rejistu neebe maka pendent hela, reklamasaun iha hela iha CLN munisipiu hotu-hotu, atu hatama mai iha MACLN iha dentru fulan ida nia laran, hahu iha loron 18 Marsu no remata iha 17 Fulan Abril tinan 2025,” haktuir Ministru.
Ba kombatentes sira hotu iha fatin neebe deit, extensaun maka ida nee deit ona, sei la prolonga tan, loron definitivu ba fulan rua, labele extensaun boot liu fali tuir lei haruka.
MACLN Simu Reklamasaun no Kontestasaun 35.617
Iha biban nee Ministru Asuntu Kombatente libertasaun Nasional, Gil da Costa Monteiro ‘Oan Soru’ anunsiu ba publiku hahu inisiu ba lista editais sira husi Munisipiu 12 inklui RAEOA, simu kontestasaun no reklamasaun iha loron 18/03/2025 hamutuk 35.675.
“Atu fo informasaun ba ita boot sira katak, too data ohin, Ami simu ona kontestasaun no reklamasaun hamutuk 35.617, menus liu maka Munisipiu Baukau maka ninia dokumentus sedauk lori mai iha CLN Dili, maibe munisipiu seluk, hau labele temi naran, karik publiku kestiona kona ba numeru ida nee, hira maka sei hasai, ida nee seidauk publika, ami verifika hotu tiha lai maka foin fo sai ba publiku tanba reklamasaun ba ema neebe maka la partisipa ka falsifikasaun de dadus, tanba falsifikasaun de dadus nee ninia definitivu nee kuandu ami identifika,” dehan nia.
Nia afirma, dadus balun tama liu husi online neebe dadus sira nee hatene hela, tanba online nee funsiona iha CLN Munisipiu hotu-hotu, neebe akompanhia hela dadus sira nee.
Iha biban nee Diretor Diresaun Nasional Pensaun no Subvensaun, Manuel Araujo dos Santos esplika ba ekipa tekniku sira husi Munisipiu hotu-hotu inklui RAEOA kona ba regras neebe aplika ba aplikantes Kombatente no Martir sira nia oan neebe maka atu hetan bolsu estudu nee, tenke teste mediku tuir padraun neebe estabelese tiha ona.
(jos)