Osan Fundu Petrolifeiru Falta Deit Bilhoens US$ 18.27, Mina Bayu Undan Maran

Kolokio diseminasaun Relatoriu Timor Leste Extrative Industry Transparancy Inisiative (TL-EITI) 2022 ba povu Oekusi iha Otel Oeupu. (Foto: STL/Joseph Koa)

AMBENO, STLTIMORLESTE.com – Osan husi Fundu Petrolifeiru (FP) falta deit bilhoens US$ 18.27 neebe mai husi mina matan Bayu Undan no Investimentu Finanseiru iha merkadu internasional neebe durante nee finansia makina estadu liu husi Orsamentu Jeral Estadu (OJE) kada tinan, maibe daudaun produsaun mina matan Bayu Undan maran ona, presiza diversifika hodi substitui husi setor seluk.

Kestaun nee levanta husi Natalicio da Assunção nuudar Invesment Officer Fundu Petroleu husu Banku Sentral Timor Leste (BCTL) neebe sai orador ba Kolokio diseminasaun Relatoriu Timor Leste Extrative Industry Transparancy Inisiative (TL-EITI) 2022 ba povu Oekusi iha Otel Oeupu, Sesta (20/06/2025).

Nia dehan, BCTL hanesan Banku Jestaun Fundu Petrolifeiru ninian husi tinan 2005 too 2024 nomos tinan 2025.

“Hau ohin fahe informasaun kona ba dezempenhu fundu Petrolifeiru 2024 ninian nomos balansu ita nia fundu Mina rai ninian, nunee mos kona ba reseitas mina rai ba estratejia investimentu Fundu Petrolifeiru ninian, nunee retornu Investimentu neebe maka durante nee ita hetan no kada tinan hasai osan fundu petrolifeiru ba finansia Orsamentu Jeral Estadu (OJE). Ita nia orsamentu neebe maka ami record iha 31 de Dezembru 2024, ita nia balansu total Bilhoens US$ 18.27. Husi osan neebe mak ita iha, iha trimestral 1 too trimestral 4 liu husi osan Fundu Petrolifeiru, kontribui husi pilar importante 3, primeiru mai husi Reseitas Mina rai ninian, Segundu mai husi Retornu Investimentu ba lebantamentu OJE. Ita haree, retornu investimentu primeiru periodu tun uitoan iha Bons, Bilhoens US$ 4.3 no trimestral ikus nian, ita nia osan monu uitoan iha titulu hamutuk milhoens US$ 200 nomos iha asoens milhoens US$ 24.1. Husi total retornu investimentu nian, monu uitoan iha trimestre ikus nian hamutuk milhoens US$ 250,” dehan nia.

Nia haktuir tan katak, husi osan neebe maka iha, governu halo levantamentu hodi finansia ba OJE ka despeza ba tinan ano fiskal 2024 nian.

“Iha trimestral primeiru, ita dada milhoens US$ 300, iha trimestral Segundu ita dada milhoens US$ 200, iha trimestral terseiru ita dada milhoens US$ 350 nomos iha trimestral kuatru ita dada milhoens US$ 450, tanba nee ita nia osan mantein nafatin iha bilhoens US$ 18.27. Iha retornu investimentu nee, hetan posetivu makaas, maske ita hetan negativu uitoan iha kuartel primeiru ho kuatru ninian, maibe tanba deit hetan posetivu iha kuartel Primeiru no Kuatru ninian ho nunee iha tinan 2024 retornu investimentu hamutuk bilhoens US$ 1.2,” dehan nia.

Nia afirma, kuandu halo balansu husi tinan 2024 ho tinan 2023 ninian, iha tinan 2024 osan tun uitoan deit, porvolta milhoens US$ 14 ital, maske iha tinan 2024, governu halo lebantamentu makaas hamutuk milhoens US$ 1.3.

“Husi total orsamentu hirak nee, fundu Mina Rai ninian, latun makaas tanba ita nia retornu investimentu neebe maka ita investe iha merkadu finanseiru internasional, hamutuk bilhoens US$ 1.2, imajina karik ita la investe iha merkadu finanseiru internasional, ita nia osan la sae. Haree fali husi reseitas mina rai ninian, ita nia osan tun ba bebeik ona, kuaze atu la iha ona. Iha tinan 2024, ita nia reseitas osan milhoens US$ 85 deit, kompara ho investimentu ninian, ita hetan osan Bilhoens US$ 1.2 kompara ho ita nia osan neebe investe iha merkadu finanseiru Internasional,” dehan nia.

Nia haktuir tan katak, husi investimentu Titulu ho Asoens, husi titulu ou bons nian, iha tinan 2024 hamutuk milhoens US$ 300 ital, neebe hetan nia osan funan iha rai liur ka interest hamutuk milhoens US$ 400. Husi valor bons neebe investe milhoens US$ 170, tanba nee durante investimentu iha tinan 2024 nian, hetan valor negativu uitoan iha Kuartal primeiru no ikus nian.

“Haree husi retornu investimentu iha asoens iha tinan 2024, hatudu negativu iha kuartel da ikus nian, hamutuk milhoens US$ 24. Ida nee hatudu katak, durante ita nia investimentu asoens, iha tinan 2024 nia laran, hamutuk milhoens US$ 917.

Husi osan neebe maka ita hetan, mai husi dividen US$ 800 ital no aumenta ho merkadu ho atividade posetivu hamutuk milhoens US$ 117. Tanba nee haree valor asoens, maske tun uitoan deit, iha kuartal da ikus nian, maibe nia kontribui makaas iha kuartel 1,2 no 3 ninian, tanba nee ita agradese ba investimentu husi asoens nian sei lao ho posetivu,” afirma nia iha diseminasaun nee.

Nia haktuir, haree husu retornu investimenu tinan 2024 ninian, tun uitoan iha setor investimentu nian hamutuk milhoens US$ 200 ital maibe iha retornu kuartel 1,2 no 3 posetivu tebes milhoens US$ 1.2 ho total investimentu iha tinan 2024.

Akresenta katak, osan neebe kada tinan aloka ba OJE kada tinan, liu-liu lebantamentu iha tinan 2024 nian, dada osan ba despezas estadu hamutuk bilhoens US$ 1.3 husi fundu petrolifeiru nian hodi finansia ba despezas estadu ninian, tanba nee iha kuartel ikus nian maka dada osan makaas milhoens US$ 450, kompara ho trimestral sira seluk.

Haree husi dezempenhu fundu mina rai neebe maka estabelese iha tinan 2005 too 2024 nian, husi balansu fundu Mina rai nian, total reseitas neebe maka hetan husi fundu mina rai, hamutuk bilhoens US$ 25.25. husi nee, haree husi retornu investimentu neebe hetan iha investimentu finansiamentu merkadu internasional, hetan osan bilhoens US$ 10.26.

“Karik osan sira nee nunka foti, maka osan atual ate ohin loron hamutuk Bilhoens US$ 35.51, maibe osan sira nee uza hodi finansia despezas estadu liu husi OJE kada tinan, husi tinan 2005 too 2024, ita halo levantamentu hamutuk Bilhoens US$ 17.4 ba despezas estadu. Tanba nee iha tinan 2024, ita nia total balansu hamutuk Bilhoens US$ 18.27 iha kofre estadu,” afirma nia.

Nia saliente tan katak, osan neebe hetan nee, mai husi fundu mina rai nian, maibe reseitas mina rai nian, kuaze atu la iha ona, tanba nee hahu husi tinan 2016 too agora, TL dependente makaas ba iha retornu investimentu nian nomos tetornu fundu mina rai ninian, tanba nee retornu neebe negativu makaas iha tinan 2022 no levantamentu iha tinan 2024 nian, foti husi reseitas mina rai nian ho retornu investimentu.

Nia dehan, reseitas mina rai nian, mai husi impostu nomos rendementu royalti nomos pipeline sea. Husi tinan 2005 too 2024, osan neebe hetan hamutuk bilhoens US$ 25.4, osan sira nee mai husi impostu hamutuk bilhoens 10.8, royalti hamutuk bilhoens US$ 14.4 no husi pipeline sea hamutuk milhoens US$ 103.

“Iha tinan kotuk 2024 nian neebe ita hetan husi reseitas mina rai nian kuaze atu la iha ona, pipeline sea milhoens US$ 5, impostu hamutuk milhoens US$ 30.8 no royalti hamutuk milhoens US$ 42, total osan neebe maka hetan iha tinan kotuk husi reseitas mina rais, hamutuk milhoens US$ 85. Durante nee ita nia politika investimentu lao diak hela, tanba nee maka ita buka meus atu halo investimentu iha merkadu hirak neebe maka diak, hodi halo investimentu iha neeba, nomos osan neebe dada ba finansia OJE, espera bele investe iha rai laran, hodi nunee bele dezenvolve ita nia nasaun, liu-liu oinsa diversifika ita nia ekonomia rai laran, para labele dependensia ba fundu petrolifeiru nian, osan neebe maka ita hetan, pelumenus setor sira seluk bele kontribui ba ita nia prosesu dezenvolvimentu ita nia estadu ninian,” haktuir nia.

Iha biban nee, husi parte membru Sosiedade Sivil Forum Organizasaun Non Govermentais Timor Leste (FONGTIL), Sabina Fernandes Seac dehan, Soesiedade Sivil hatoo perspektiva importante iha TL-EITI nomos hatoo rekezitus kona ba partisipasaun sosiedade sivil iha TL-EITL, halo reflesaun kona ba relatriu TL-EITL neebe publika ba tinan 2022 ninian.
“Ohin husi Sosiedade Sivil hatoo ita nia perspektiva neebe importante iha TL-EITI nomos hatoo rekezitus kona ba partisipasaun sosiedade sivil iha TL-EITL ho halo reflesaun kona ba relatriu TL-EITL neebe publika ba tinan 2022 ninian. Sosiedade Sivil ninia prezensa iha TL-EITI maka atu halo analiza relatoriu nee no identifika dezafiu ho oportunidade atu hadia audensia publiku ba konsulta publika hodi fahe idea no rekomendasaun sira.

Nia dehan, husi analiza grupo multi-intersada sira, hanesan iha tinan 2022 nian, iha sub kontraktor 17 neebe sira nia reseitas halo relatoriu husi governu, hamutuk milhoens US$10.5 no reseitas husi sub-kontratu iha milhoens US$ 1.390, husi Ministeriu Finansas hamutuk mill US$ 490, ligadu ho Ministeriu Petroleu Rekursu Minerais (MPRM) nian, total reseias milhoens US$ 906.

Nia dehan, preokupasaun husi sosiedade sivil iha workshop nee, foka sai kona ba reseitas husi Bayu Undan neebe maka maran ona nee, husi perspektiva sosiedade sivil, bain hira mina maran, ninia impaktu negativa maka maluk sira neebe serbisu iha neeba, lakon kampu serbisu no fo tempu ba eko sistem iha tasi laran neeba atu bele rekopera liu husi desmantelamentu.

“Ami husi Sosiedade sivil nia haree, hapara ona operasaun ba mina matan Bayu undan, atu fo oportunidade governu hodi halo diversifikasaun ekonomia, para labele depende nafatin ba setor mina, nunee halo planu tranzisaun atu suporta rekursu sira seluk husi parte domestiku ninian para bele sai fontes ekonomia ba povu TL,” dehan nia.

Parabens ba povu Oekusi, tanba sira mos iha rekursu naturais hanesan Mina, Gas no magnesiu tanba nee kompanhia internasional sira hahu halo ona peskiza riku soin rai maran nian, liu husi peskiza iha Postu Administrativu Pasabe no Pantemakassar hahu husi tinan 2024 no sira nia peskiza nee sei halao durante tinan 4 hodi peskiza no halo explorasaun ba magnesiu sira no sei iha tan kompanhia rua maka sei mai Oekusi, hodi halo peskiza kona ba osan mean, Gas no mina rai iha Oekusi.

“Ami sosiedade Sivil rekomenda ba governu autoridade atu kontinua parseria, kolabora atu informasaun sira nee, bele kontinua sosializa ba too ita nia komunidade,” dehan nia.

Iha biban nee mos, Xefe Suku Costa, Francisco Colo agradese ba MPRM liu husi TL-EITI neebe maka ohin disemina informasaun kona-ba riku soin TL nian ba dezenvolvimentu rai doben ida nee.

(jos)

Share it :

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *