DILI, STLTIMORLESTE.com – Sekretariu Estadu Kooperativas (SECoop – sigla português) hamutuk Movimentu Kooperativas Selebra Loron Mundial Kooperativa ba dala 103.
“SECoop Selebra loron Koopertiva Mundial dala 103, atu relembra ita hotu iha movimentu Kooperativas atu hanoin importansia husi Kooperativas atu reflete saida mak halo iha ita nia rai, hahu husi Ita nia familia, area remotas too mai nasional,” hatete Sekretariu Estadu Kooperativas, Arsenio Pereira da Silva liu husi diskursu iha ambitu selebrasaun loron Mundial Kooperativa ba dala 103, iha Salaun Katedral Dili, Sesta nee (4/07/2025).
Liu-liu importansia husi Kooperativas, ohin komemora loron Mundial Kooperativa ba dala 103, ba iha ezistensia Kooperativa mundu rai klaran, dezde rai nee iha Kooperativa iha tiha ona, maibe nia naran laos koopertiva maibe kuaze iha Timor beiala sira halo servisu hamutuk eziste ona, nia laos koopertiva maibe dalan Timor temi ona.
Koopertiva mai husi sosiadade neebé hamutuk ida neebe mak tinan hirak liu ba sira transforma tau naran Kooperativa, mai ho nia prinsipiu sira servisu hamutuk fiar malu iha sosiedade ida iha komunidade no nasaun ida.
Nia hatete, imi nia dedikasaun tomak hodi kontribui ba dezenvolvimentu ekonomia iha TL, parabens ba ita tomak, parabens ba ambitu selebrasaun ba loron koopertiva Mundial.
“Ita seidauk define loron espesial ba movimentus Kooperativas, tanba nee hau hanoin ita hotu iha nee sei konsulta malu movimentu Kooperativas tur hamutuk deside loron ruma ba loron nasional ba koopertiva, ita selebra loron mundial maibe loron ruma sei haree deside loron ida sai loron nasional ba koopertiva,” dehan nia.
Para iha rekonhesimentu ba movimentu Kooperativas sira katak estadu mos rekonhese, tanba ita nia kontribuisaun movimentus koperativas ba rai nee ninia dezenvolvimentu liu-liu setor ekonomia liu husi produsaun kiik neebe halo ona maske iha Dili oituan, maibe munisipiu sei halo produsaun barak laos Bafo deit, maibe komidites oin-oin neebe produs kafe no balada neebe hakiak sai fonte rendimentu liu-liu rendimentu ekonomia ba familia atu bele dudu ekonomia iha rai nee.
(joa)







