Tinan Yubileu 2025 Fanu Ema Nia Esperansa

Padre Richardo Pasang, SVD. (Foto: Espesial)

DILI, STLTIMORLESTE.com – Padre Richardo Pasang, SVD hatete, tinan Yubileu 2025 fanu ema nia esperansa, konsiensia no ema nia fiar iha situasaun inserteza hotu.

Padre dehan, Papa Fransisco iha dia 24 Dezembru 2024, iha selebrasaun kalan Natal ofisialmente ‘Loke Portaun Santa’ hodi anunsia ba mundu tomak tinan Yubileu 2025 ho Lema “Perigrinos da Esperanças” Papa Fransisco iha uniaun ho sarani katolika mundu tomak (continental haat Asia, Africa, Europea, America).

“lao hamutuk iha peregrinasaun tinan Yubileu 2025 hodi fanu ema hotu nia konsensia, fanu ema hotu nia esperansa, fanu ema hotu nia fiar iha situasaun inserteza neebe ita hasoru iha ita nia moris tempu agora. Funu malu entre nasaun iha kontinental seluk neebe akontese, fiar ba Maromak neebe mihis no besik atu lakon iha ema barak tempu agora, konflitu entre rai ida no rai seluk, problema neebe mosu iha sosiedade, iha familia, iha igreja, mosu Igreja foun iha sarani Timor Leste sira leet (ICCTL), divorsiu barak neebe ekontese iha familia katolika, interese ba Igreja mihis no problema privadu sira neebe akontese halo ita, ema sarani balun pesismismu, sarani balun lakon esperansa no tauk, sente la hakmatek hodi perguntas iha sira nia fuan oinsa moris nee lao ba oin,” dehan Padre.

Pe. dehan tinan Yubileu katak tinan libertasaun. Atu bele sente no koko tinan Yubileu hanesan tinan libertasaun Livro Exodu iha kalan ida nee nai Maromak lia tun ba Moises no Aaraun hodi fo hatene ba povo Israel sira katak ‘familia idak-idak, familia sira hotu halibur hamutuk, tur hamutuk, han hamutuk iha uma laran hodi hein Maromak liu daudaun katak libertasaun/salvasaun Maromak nian mai daudaun ona iha sira leet.

“Halibur hamutuk, tur hamutuk, han hamutuk iha uma laran lori ita sarani Katolika mundu tomak tama iha três dias santa hodi komemora, aprofunda ita nia peregrinasaun fiar, peregrinasaun esperansa hahu ho Kinta feira santa tur hamutuk ho Jesus, han han kalan hamutuk ho Jesus, Nai Maromak liu husi Moises nebe akompanha Israel oan sira sai husi rai Egipto, fo esperansa boot katak liu husi peregrinasaun-viagem ita sei too iha rai prometida, rai neebe nakonu ho susu no wani-wen nakonu ho ksolok-alegria tanba ‘Nai liu daudaun ona, tan nee peregrinasaun katak libertasaun,” dehan Padre Richardo.

Tan nee, kalan Kinta feira santa mak kalan santa hotu hotu atu tur hamutuk ho Jesus Kristu, han hamutuk ho Jesus Kristu reflete hamutuk ho Jesus Kristu atu iha meza ida deit meza eukaristia santa molok Jesus terus no mate iha ema Nia Leste, iha meza eukaristia santa: bele hetan bensaun, hamnasa hamutuk, koalia ho Maromak, gahe esperensia hamutuk, han hemu hamutuk nuudar familia ida: familia Kristo nian. Iha han kalan hamutuk ho Jesus emsei hetan kbiit, hetan esperansa atu kontinua nafatin peregrinasaun moris hodi kaer metin liutan fiar ba Maromak maski hasoru dezafio oin-oin iha moris nee.

“Han kalan hamutuk ho Jesus iha Quinta-feira santa mak komemorasaun ba akotesimentu Jesus halibur hamutuk ho Nia eskolante sira molok mate iha Kruz leten. Han kalan hamutuk mak ultima Jesus nia ministerio no sakrificio ba ita ema no mundu tomak. Tanba selebrasaun quinta-feira santa sai hanesan han kalan ikus nian maka Jesus hakarak fo ita sarani fiar nain sira paun no tua nuudar simbolu Nia Isin no Ran rasik. Jesus Kristu mos hakarak fase apostolu sira nia ain: simbolu atan neebe hatene servi. Jesus Kristu mos fo ezemplu servi ho domin no sakrifisiu ba ita emar sira. Han kalan ikus mos, Jesus fo hanoin ba traidor sira kona-ba konsekuensia husi sira nia hahalok,” katak Pe.

Nee duni, Kinta feira santa fo hanoin sarani tomak kona ba importansia domin, sakrifisiu iha ita nia servisu, uniaun iha Igreja no sociedade sira leet. Kinta feira santa sai kalan reflesaun no introspesaun atu hamoris domin no sakrificio iha moris lor-loron. Kinta feira santa mos sai momentu atu hamoris esperitu praktika ema nia domin no sakrifisiu ba ema seluk.

“Tan nee, relasaun ho tinan Yubileu 2025, Papa Fransisco tur hamutuk ho ita, lao hamutuk iha peregrinasaun ida nee hanesan Moizes no povu Israel oan sira atu bele hetan bensaun, hetan indulgensia plenaria, hetan libertasaun esperansa foun, kbiit foun ho aten barani hasoru desafio no problema mundu nee. Perguntas ba ita oinsa ita nia peregrinasaun iha tinan Yubileu nee??? Apakah ita iha plano ‘tur hamutuk, han hamutuk, koalia hamutuk iha uma laran ho ita nia familia ba asuntu saida deit hodi hametin unidade, hametin fiar no esperansa iha tinan yubileu ida nee?? Jesus nia Quinta-feira santa hanorin ita atu halibur hamutuk, tur hamutuk, han-hemu hamutuk: koalia, hamnasa, fahe esperensia domin ba malu hodi hamriik no lao hamutuk ba oin iha peregrinasaun moris iha mundu nee,” hakotu.

(eme)

Share it :

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *