DILI, STLTIMORLESTE.com – Atividade faan sasan husi labarik minoridade sira iha tasi ibun Dili iha tempu kalan kontinua akontese hodi ajuda ekonomia familia, maske tenke infrenta risku seguransa no fo impaktu ba sira nia prosesu aprendizajen. Fenumenu nee sai nuudar preokupasaun sosial neebe presiza hetan atensaun lalais husi Governu no parte relevante sira.
Bazeia ba observasaun neebe jornalista STL haree iha tasi ibun Dili, liu-liu iha area Pantai Kelapa, Jardim Motael, Largo Lecidere no tasi ibun seluk tan, labarik minoridade barak mak hiit kaixa ka raga nakonu ho nesesidade hanesan krupuk, salgadus, manutolu daan hodi oferese ba vizitante sira, atividade nee baibain komesa husi loraik too kalan boot.
Hosi parte edukasaun nian, labarik sira nee barak mak frequenta eskola formal iha dadersan, maibe tanba dezafiu ekonomia familia, sira obriga an hodi lao faan sasan iha tempu. Tempu neebe loos ba labarik sira hodi deskansa, estuda, halo trabalhu para kaza iha uma, lakon tiha tanba tenke buka osan hodi sustenta nesesidade loroloron, neebe ikus mai fo impaktu ba sira nia konsentrasaun no kbiit konhesimentu nian iha klase laran.
Aleinde edukasaun, kestaun seguransa mos sai ameasa boot ba labarik sira nia moris, tanba atividade faan sasan nee akontese iha tempu kalan no iha fatin publiku neebe dala barak nakukun.
Sira fizikamente vulneravel tebes ba dezafiu oioin iha tasi ibun, inklui risku husi violensia too ba asidente trafiku nian, bainhira sira hakat hodi buka sosa nain sira.
Maski labarik sira nia esforsu hodi ajuda inan ho aman nuudar valor neebe pozitivu, maibe fo fali risku neebe viola direitu fundamental labarik nian hodi moris hakmatek no seguru.
Vizitante Daniel Soares neebe sosa labarik sira nia sasan, hatete katak nia parte sosa sasan sira nee, tanba sente solidaridade ho situasaun labarik sira nian neebe tenke servisu too kalan boot.
Nia haktuir katak, maski haksolok hodi sosa sira nia sasan, maibe iha parte seluk nia mos preokupa tebes ho seguransa no futuru edukasaun husi labarik minoridade sira nee neebe lao buka moris iha tasi ibun too kalan boot.
“Kuandu hau dada lia direita ho labarik mane nee konaba nia atividade, nia ho oin kolen hatan deit katak, nia hiit kaixa nee kalah boot atu hetan osan hodi ajuda inan-aman sosa hahan ba uma laran, maski loloos tempu nee nia presiza deskansa,”dehan Daniel ba STL, Domingu (12/07/2026)).
Nia dehan, labarik sira nee presiza duni hetan protesaun no labele husik moris iha fatin publiku iha tempu kalan boot, tanba nee nia husu ba parte kompetente sira atu kria programa apoiu sosial neebe bele lori labarik sira nee fila fali ba sira nia moris kbiit laek neebe seguru no hakmatek.
Entretantu Observador Politika, Jose da Silva, deklara katak fenomenu nee hatudu frakeza husi implementasaun programa Governu nian hodi fo protesaun no salva direitu labarik sira neebe vulneravel.
Nia sublina katak Governu labele haree deit kestaun nee nuudar dezafiu ekonomia familia nian, maibe presiza lalais tradus matadalan orsamentu nian, ba asaun pratika neebe bele asegura sustentabilidade moris ba labarik vulneravel sira iha kapital laran.
(car)







