DILI, STLTIMORLESTE.com – Motorista sira preokupa tanba presu mina gazoel no gazolina kontinua sae, nunee funsionariu balun selu la tuir estandar neebe iha afeita ba sira.
Preokupasaun nee hatoo husi motorista mikrolete 06, Julio Mendes ba STL iha Elemloi, Kinta nee (18/6/2026).
Nia esplika, mina presu sae no iha funsionariu balun neebé sae bemo nafatin selu 0.20 centavos, tuir lo-loos nee selu 0.25 centavos, maibe balun tun fo deit osan 0.20 centavos entaun afeita ba rendimentu loron-loron nian, mina mos presu sae nee, husi dader bemo halai too loraik hetan US$ 40, entaun US$ 20 ense mina no US$ 20 hatama, maibe dala ruma osan la too hodi ense mina nian deit.
Nia dehan, bensin US$ 1.45 antes nee preseu US$ 1.16 maibe afeita husi funu iha mediu oriente presu kombustivel hahú sae neineik.
“Agora ami sente mina sae makaas, tanba presu husi US$ 1.49 ou $150, iha pertamina balun presu mina neebe la hanesan,” dehan nia.
Oinsa hetan osan netik para iha loraik ense mina nian tenke esforsu aan kada loron, maske iha funsionariu balun selu deit 0.20 centavos, husu ba MPRM oinsa hodi normaliza fali presu mina hanesan baibain, se lae susar, maske Governu liu husi MPRM aloka osan subsidiu ba estabelisazaun mina iha merkadu maibe agora kontinua sae.
Nia epslika, pasajeirus sira husi loron Segunda too Sesta nee barak, maibe iha loron Sabdu ho Domingu menus.
Iha fatin hanesan, motorista mikrolet 06, Honorio Antonio Tonas hatete, mina bensin antes nee presu US$ 1.17 maibe funu iha mediu oriente hahú sae US$ 1.47 sae US$ 1.69, ense iha Pertamina l Matadouro.
Nia sente triste ho presu mina agora daudaun, tanba sa kada loron dala ruma pasajeirus ladun barak hetan osan oituan, kuandu hetan paseierus barak osan iha, kuandu osan loron ida hetan osan entaun hodi ense mina nia deit.
Iha parte seluk Jerente Pertamina 99 Petrol Station, Adelino Gonjaga hatete, seidauk funu iha mediu oriente nee gazolina presu US$ 1.10, gazoel US$ 1.12, iha nee presu mina solar US$ 1.62 gazolina US$ 1.49 agora ami nia presu sae nafatin,” dehan nia.
Nia esplika, presu sae tanba sosa husi importador sira karun, entaun faan tutan aumenta oituan, tanba relasiona funu iha mediu oriente afeita ba mundu inklui TL.
(joa)







