DILI, STLTIMORLESTE.com – Suara Timor Lorosae (STL) selebra nia tinan ba dala 32, nuudar otas neebe naruk no sai asistensia jornal (News Paper) neebe forte, no mantein nafatin iha lia los ba sosiedade Timor Leste (TL).
“Ita espera STL nia ezistensia nafatin firme hatoo lia loos ba sosiedade tomak, laos servisu too iha tempu badak deit, maibe ita hakarak nia selebrasaun tinan ba dala 32 nee, hodi fiar lia loos nafatin too tinan atus ba atus, sei bele rihun ba rihun, firme nafatin iha lia los ba sosiedade tomak,” dehan Pe. Wendelinus Jebatu, SVD, hafoin selebra loron STL nian iha Fatumeta Dili, Sabadu (01/02/2025).
Tuir Pe. Wendelinus Jebatu katak, jornalista tenke rekonhese nia aan nuudar jornalista lo-loos, tenke iha responsibilidade hodi haklaken tuir Maromak nia reinu, haklaken Jesus nia evanjelhu.
loron ohin sai loron espesial ba STL, liu-liu jornalista STL nian, katak tenki rekonhese knaar jornalizmu nuudar knaar profetik, pronru simu konsekuensia katak, hadomi lialoos, laos lia bosok.
Tanba Jesus deklara nia aan nuudar dalan no lia loos, tanba nee ema Kristaun inklui sira neebe servisu iha jornalizmu tenke firme iha lia loos, tenke aten berani hodi kontra lia falsu, hoax ka bosok sira.
“Jornalista tenke servi ba lia loos, hodi evita dezinformasaun, buka ema nia sala hodi habelar ema nia frakeza no evita buka sensasi ho haklekar ema nia skandalizmu neebe ita rasik mak kria,” nia realsa.
Pe. Wendelinus Jebatu, SVD dehan, knaar jornalistia laos buat neebe fasil, liu-liu iha tempu globalizasaun neebe presiza konsistente iha prinsipiu fundamental, katak tane aas kode etik jornalizmu neebe haklaken lia loos, kada jornalista sira tenke profisional wainhira halao knaar.
Tanba tuir Papa Fransisko, prinsipiu fundamental ba jornalista sira mak prontidaun atu rona no haree realidade ho tilun no matan fuan, husi haklaken buat neebe ita rona no haree ho matan rasik, laos haklaken buat neebe rona husi ema seluk neebe seidauk hatene loos ka lae.
Tanba nee, jornalista sira liu-liu jornalista STL tenke haklaken liafuan, litik iha tempu loos no la loos, fo hanoin, haksiak, hatoo ho pasiensia no hodi buka hanorin otas sira sei mai iha neebe sei la simu liafuan salvasaun nian, maibe sira sei bolu mestre oin-oin be sei hakonu sira tilun ho liafuan sira tuir sira nia gostu.
(jac)